Kokoelma Akseli Gallen-Kallelan teoksia

Keväthuutokaupassa 25. toukokuuta myydään hieno kokoelma Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Lämpimästi tervetuloa näyttöön 20. – 25. toukokuuta tutustumaan teoksiin!
Näyttö 20.-25. toukokuuta, osoitteessa Eteläranta 14
Näytön aukioloajat arkisin 10-18, la-su 11-15
Huutokauppa online 25. toukokuuta
Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) uralla eräs käänteentekevistä vaiheista oli vattaiteilijan perheensä kanssa Afrikassa 1910-luvun vaihteessa viettämät vuodet. Kalevalataiteestaan tunnettu kansallistaiteilijamme oli potenut pitkään kaukokaipuuta, minkä lisäksi Afrikkaan matkustamisen taustalla vaikuttivat tuskastuminen kotimaan epävakaaseen poliittiseen tilanteeseen sekä taiteilijan oma ristiriitainen asema kotimaan modernisoituvalla taidekentällä. Vuoden 1908 loppupuolella Gallen-Kallela asettui perheensä kanssa lyhyeksiaikaa Pariisiin. Täällä hän joutui entistä tiiviimmin kosketuksiin uusien taidesuuntausten kanssa, joihin hän suhtautui vielä hyvin kriittisesti. Matka jatkui toukokuussa 1909 silloiseen brittiläiseen Itä-Afrikkaan, nykyisen Kenian alueelle, jossa perhe asettui asumaan vaatimattomaan tiilitaloon Nairobin liepeille. Afrikan vuosien aikana Gallen-Kallela tunsi itsensä vapaaksi kotimaassa asemaansa kohdistuvista paineista. Myös hänen taiteensa vapautui.

Vaikka Gallen-Kallela oli vielä Pariisissa suhtautunut varauksella uusiin modernistisiin virtauksiin, alkoi hänen taiteensa pian Afrikkaan saapumisen jälkeen muuttua ekspressionistisempaan suuntaan. Afrikan luonnon kauneudesta lumoutuneen taiteilijan työt alkoivat nyt hehkua voimakkaissa väreissä ja valossa. Afrikan vuosilta Gallen-Kallelalta tunnetaan noin 170 pienikokoista ja luonnosmaista öljymaalausta, jotka on maalattu kirkkain värein ja voimakkain siveltimen vedoin. Teosten aiheet vaihtelivat paikallisen väestönkuvauksista maisemiin, luonnon yksityiskohtiin ja safareilla metsästettyihin villieläimiin. Lähes kaksi vuotta Afrikassa asuttuaan Gallen-Kallela päätti haikein mielin palata perheineen kotimaahan. Syinä paluulle olivat koti-ikävä sekä huoli isänmaasta. Sopeutuminen Suomeen oli kuitenkin vaikeaa perheen ikävöidessä Afrikkaa samalla kun taiteilija itse joutui kotimaan nuoremman taiteilijapolven ankaran kritiikin kohteeksi. Voimakkain kolorismi Gallen-Kallelan taiteessa hiipui kotiinpaluun jälkeen, mutta jätti silti jälkensä hänen tuotantoonsa.

“Afrikan matkaa edeltäneinä vuosina Gallen-Kallela oli asettunut väliaikaisesti asumaan vaimonsa suvun omistamaan Albergan kartanoon. Vuosina 1907-1908 taiteilija oleskeli kahteen otteeseen Unkarissa, osallistuen ensin menestyksekkäästi Budapestin kansainväliseen taidenäyttelyyn ja järjestäen myöhemmin kaupungissa yksityisnäyttelyn. Kesät hän vietti näinä vuosina Albergan kartanossa sekä Kirkkonummen Heposaaressa. Sisämaan erämaat sielunmaisemakseen kokeneelle taiteilijalle Heposaaren merelliset rannikkomaisemat eivät tarjonneet mielekkäitä maalausaiheita sen enempää kuin Albergan viljelysmaatkaan, ja hänen tiedetään maalanneen näissä ympäristöissä vain vähän.

Onkin hyvin mahdollista, että ”Valoa ja Varjoa” vuodelta 1908 on maalattu taiteilijan oleskellessa Unkarissa.” Gallen-Kallelan myöhäisuraa edustaa huutokaupassa tutkielma Kovalan talon navetasta vuodelta 1928. Taiteilija vietti tuolloin kesän Korpilahdella tehden tutkielmia paikallisista rakennuksista, ihmisistä ja maisemista. Korpilahdella hän palasi myöhäisuralleen tyypillisesti samojen teemojen pariin, joita oli tutkinut jo varhain urallaan. Palatessaan vielä kerran nuoruutensa maisemiin taiteilija koki syvää rauhaa ja onnea. Muistelmissaan Gallen-Kallela on kuvaillut niitä voimakkaita tunteita, joita vanhojen rakennusten tarkastelu hänessä viimeisenä Korpilahden kesänä herätti. Näennäisesti yksinkertaiset aiheet, kuten vanhat kansanrakennukset, herättivät hänessä kaipuun menneeseen, ja hän suhtautui niiden kuvaamiseen hartaudella.

.

Ota yhteyttä asiantuntijaan ja kysy lisää

Helena Laakso
Asiantuntija – Taide